Matkiminen on opettavaista

Sanat ovat omiani, lauserakenteet ovat lainattuja


Lauserakenteet Helena Sinervolta

Auringonpaiste niin kuin sadekin on täällä armottomampaa, totean, kun kiipeän kohti mäen huippua kylän ulkopuolella. Mäki on melkoisen jyrkkä, kuten rakastettuni luonne, omastani puhumattakaan. Kuuntelen kuinka vihannesauto toitottaa alhaalla kadulla, joka on nyt jo etäällä, toisessa maailmassa.

Päätän jatkaa matkaa mutta toivon, että se pian päättyisi. Olisi pitänyt ottaa mukaan joku, kenet? Ei Kariniakaan voi tällaiseen paikkaan viedä. Tästä on harva kulkenut, nyt tajuan, että ihan järkevistä syistä.


Lauserakenteet Vigdis Grimsdottirilta

Tunturin kupeessa,  pohjoispuolen tuiskussa,  muutama kymmenen kilometriä Inarin keskustasta eteenpäin, sijaitsee niin pieni talo, että sen voi nähdä vain mikroskoopilla tarkasteltuna tai suurennuslasin avulla. Siellä kaikki asukkaat puhuvat kuiskaamalla. Sipisemällä, supisemalla, he jopa laulavat kuiskaten. Ohi matkatessamme tiedän varmasti enkä milloinkaan paremmin kuin nyt, kuunnellessani tuulen suhinaa ja hiihtäessäni kohti majapaikkaamme.

En tiedä, voinko antaa sinulle anteeksi, Olga, en edes tiedä, haluanko, sanon hänelle, surullisena, ja silmäni ovat kyyneleitä täynnä. Hänen silmänsä ovat vakavat, tummat ja terävät, pirun jäärä. Niin, siellä kaikki puhuvat kuiskaamalla. Äänet sihahtavat korvassa, kaikuvat mielessä ja muistoissa.



Lauserakenteet Sofi Oksaselta

Istuimme vielä hetken ja suutelimme hyvästiksi, olimme tavanneet tasan vuotta aikaisemmin. Olisin halunnut jäädä tähän, olisin halunnut rutistaa häntä mutta silti minun oli sanottava jotain, minkä olisin jälkeenpäin ajateltuna voinut sanoa kauniimmin.

- Minä haluan pois.

Näin hänen typertyneen ilmeensä ja se sai minut heti katumaan sanojani, niitä samoja sanoja, jotka olin kuitenkin aikonut jo pitkään sanoa ja jotka sitten kuitenkin aina olivat takertuneet kurkkuuni, hukkuneet sinne. Nyt ne leijuivat ilmassa joka oli ollut aiemmin odotusta täynnä. Ehkä halusin vain vihdoin päästä aloittamaan oman elämäni ja siksi tokaisin asian niin tökerösti, ehkä halusin, että hän pitäisi minua itsekkäänä sikana, niin hänen olisi helpompi hyväksyä lähtöni, ehkä pelkäsin omaa ikävääni, etten pystyisikään lähtemään - pelkäsin olevani yhä epävarma lähdöstäni vaikka olin aiemmin ollut siitä niin varma.



Lauserakenteet Siri Hustvedtilta

Onneksi tämä alkaa nyt olla ohi. Se tapahtui Kallion kaupunginosassa, ja muistaakseni oli talvi kun ajatuksissani  kiertelin siellä. Oli kulunut vasta vuoden verran tapaamisesta, mutta sen paremmin Asta kuin Pasikaan eivät tunnistaneet minua nähdessään minut. Myöhemmin he kyllä totesivat, että käännyttyäni nurkan taakse ja kadottuani näkyvistä, Asta oli hotkaissut jäätelönsä loppuun, heittänyt sen paperipäällysteen roskiin ja lähtenyt kävelemään kovaa vauhtia keskustaan päin. Arvuuttelin mielessäni, mitä heidän mielessään mahtoi liikkua. Satoi vettä kaatamalla ja kadulla oli ruuhkaa mutta kiiruhdettuani kulman taakse, saatoin vielä nähdä heidät. Kun saavutin heidät heidän kotiovellaan, näin että kummallakin oli pahoja palovammoja kasvoissaan.

Ketä kirjailijaa ihailet? Mikä hänen työssään kiehtoo?

Tämä oli yksi tehtävä Anu Sifverbergin ja Elina Hirvosen kirjasta. Tässä ensimmäisenä mieleen tulevia, on varmasti paljon muitakin.

Kjell Westön kirjoja niiden historiallisen tietämyksen vuoksi, kuinka joku voi tietää niin paljon? Ja myös kerrontatavan ja yksityiskohtien määrän vuoksi. Ja sen vuoksi, miten joku voi olla historiasta niin kiinnostunut, että jaksaa tutkia asioita niin paljon.

John Irvingiä mielikuvituksen vuoksi, miten joku keksii sellaisia asioita ja uskaltaa kirjoittaa niistä.

Peter Höeg mielikuvitus ja tietämys, yksinkertaisesti taito muotoilla lauseita ja pistää niitä peräkkäin oikealla tavalla.

Tuuve Janssonia psykologisen tarkkanäköisyyden vuoksi ja luovuuden vuoksi ja erilaisten tasojen vuoksi.

Reko Lundania, koskettavien näytelmien vuoksi. Harvoja valmiiksi kirjoitettuja näytelmiä, jotka toimivat sellaisenaan lavalla. Ainakin toimivat aikoinaan KOM-teatterin lavalla.

Pirkko Saisiota en niinkään ihaile, koska koen itse kirjoittajana olevani aika samanlainen, mutta pidän paljon hänen tyylistään, omaperäisestä ja tunnistettavasta ja hauskasta toteamistavasta. Itseironia ja pelleksi asettuminen. Hyvin viihdyttävää.

Anna-Leena Härköstä ihailen rehellisyydestä ja vaivattomasta tekstistä ja uskalluksesta kirjoittaa “helppoa“ ja aitoa, arkista tekstiä. Pidän myös hänen "neuroottisuudestaan", se on niin samastuttavaa.

Siri Hustvedtiä psykiatrisesta tietämyksestä, taiteen tuntemuksesta, mielikuvituksesta ja koskettavista ja tarkkanäköisistä kuvauksista. Vaikuttaa hyvin viisaalta ihmiseltä.

Jeanette Winterson pateettisuus, huumori, rohkean eroottiset ja aistilliset kuvaukset

Tuuve Aron kanssa koen jotain sielun sisaruutta. Ihailen myös hänen absurdin tajuaan.

Daniil Harmsia absurdiudesta ja rohkeudesta. Mahdottoman hauskaa ja roisiakin. Vahvoja mielikuvia herättävää.

Anni Sumari (kts. edellinen) Harvoja runoilijoita, joiden runoja parikymppisenä jaksoin lukea.

Samuel Beckettiä omaperäisyydestä ja tinkimättömyydestä, vahvasti oma taiteilijaääni. Uskalluksesta tuottaa "tylsää" tekstiä.

Eeva Kilpeä koskettavien lapsuudenkuvausten, evakkokuvausten  ja sota-ajan kuvausten vuoksi. Harvoja sota-ajasta kertovia romaaneja, joita olen jaksanut lukea.

Sofi Oksasta historiallisen tietämyksen vuoksi ja siksi, että hän osaa kirjoittaa viihdettä ja helposti luettaavaa tekstiä ilmeisen vaivattomasti? On osannut myös hyvin elättää itsensä kirjoittajana ja kustantajana. Bisnesäly ja ahkeruus.

Eeva-Liisa Manner Muistuttaa jotenkin neroa.

Nämä eivät välttämättä ole niitä kirjailijoita, joiden kirjoja lukisin eniten. On myös kirjailijoita, joita en erityisemmin ihaile mutta luen viihteen tms. sellaisen vuoksi. Esim. olen lukenut lähes kaikki Anja Sellmanin kirjat.

Olen pitänyt myös Taina Latvalasta, Sarah Watersista, Riikka Pukkisesta, Iida Raumasta, Helena Sinervosta, Monika Fagerholmista, Vigdis Grimsdottirista (erityisesti nuorena hän oli lempikirjailijani), Dostojevskista, Joel Haahtelasta, Pirjo Hassisesta, Märta Tikkasesta, Hannu Väisäsestä...

Lätinää vuoden alussa

Joitakin uudenvuodenlupauksia ei tarvitse tehdä. Asiat alkavat tapahtua itsestään, kun on aikaa. Olen muunmuassa alkanut syödä terveellisemmin, mitenkään pakottamatta. Tajusin, että syön liian vähän vihreää (ja hirveesti tomaatteja), joten ostin selleriä, vehnänorasta, ruusukaalta ja pinaattia. Ostin myös qvinoaa, pellavansiemenrouhetta yms. Mua innostaa tällä hetkellä kauheesti esim. pähkinämureke. En ole koskaan tykännyt murekkeista mutta inho koskee lähinnä sianlihaa sisältävää lihakönttimureketta, joka suurtalouskeittiövuosien jälkeen on ollut täys pannassa hajunsa takia, pähkinäköntti on ihan eri juttu. Jotenkin kiehtova. Vähän ikävä jopa ruokatöiden pariin; on kiva kokata ja leipoa mutta millään ei jaksaisi syödä kaikkea.

Luettuja kirjoja: Taina Latvalan Välimatka. Yllättävän hyvä. Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on nyt luettavana ja sitten sain vihdoin kuunneltua äänikirjana loppuun Kjell Westön Missä kuljiemme kerran. Vaikuttava kokemus. Lueskelen myös joululahjaksi saamaani Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjaa. Espanjaksi pitäis olla joku samanlainen. Saisinpa jo aikaiseksi muuttaa pois edes vähäksi aikaa täältä Suomesta.

Olen luvannut etten tee omia esityksiä vähään aikaan, koska se imaisee niin mukaansa ettei ehdi mitään muuta. Sen sijaan keskityn...niin  mihin? Olisi niin paljon asioita, joihin pitäisi keskittyä: tanssin opiskelu, lukeminen, espanjan, englannin ja ruotsin opiskelu, kirjoittaminen, normaalissa työelämässä oleminen ja vaikka mikä. Ja ammatinvalintakin pitäisi vihdoin jossain vaiheessa tehdä ja panostaa siihen. En voi olla samaan aikaan hyvä toimittaja, tanssija, ohjaaja, käsikirjoittaja, dramaturgi, esiintyjä, akrobaatti, tiedottaja, tuottaja... Oma työtila ja teatteritila olisi mahtava asia mutta siihen tarvittaisiin tonneittain  rahaa ja kymmenittäin tukijatahoja, satoja apurahahakemuksia, miljoonia työtunteja... Ja sitten olisin 60-vuotias ja en ehtisi esim. tanssia.


Otteita uuesta ruokavaliosta:

Aamupalana vehnänorassmoothie:

vehnänorasta
bulgarianjukurttia
rahkaa
mansikkaa, mustikkaa tms.
pellavansiemenrouhetta
kuivattuja aprikooseja
gojinmarjoja
(banaania)
(maitoa)

Lounaana:

qvinoa, pinaattia ja valkosipulia
raejuustoa

chilikaakao