Kuvia matkalta osa 3

Kuvia matkalta osa 2

 

Muutamia kuvia matkalta osa 1

Näkymiä parvekkeelta

  

Omituinen juoksulenkki

Olipa ihan älyttömän huono idea lähteä iltakahdeksalta juoksulenkille kesälenkkareissa tonne loskaan! Jotenkin tosi aavemaista, pimeää, märkää ja ketään ei ole missään. Vielä kun on pari viikkoa vaan istunut kotona, lukenut ja kirjottanut, niin alkoi tuntua, että nyt mä sekoan. Että olen ihan yksin tässä maailmassa! Tuli sellainen esksistentiaalinen yksinäisyydenkuilu-olo!

Lisäksi molautin heti kättelyssä lenkkarini johonkin nilkkaan asti ulottuvaan lätäkköön. Se polku, joka pari viikkoa sitten oli kaunis satupolku, oli nyt pelkkää sohjoa ja lenkkarit imivät kylmää vettä sisäänsä. Tuli sellainen olo, että "miksi mä vielä tämänkin teen itselleni!" ja läksin pois. Toisaalta oli pakko päästä vähän ulos tuulettamaan aivoja. Onneksi kohta on sunnuntai, ja pääsee pois tästä pimeydestä auringon valoon!

Jotenkin olen ihan erakoitunut noiden esseiden kanssa ja kun en pääse tanssitunneillekaan käsivamman takia, niin elämä on ollut pekkää esseetä. Nyt täytyy oikeasti alkaa ryhdistäytyä ihmisten tapaamisessa ja työnhaussa. Opiskelun loppuminen on jättänyt aika ison aukon sosiaalisen elämään. No, onneksi aina voi tehdä tilanteelle jotakin ja aktivoitua! Nyt. Täältä tullaan sosiaalinen elämä!

Viimeistä viedään

Kirjoitan nyt viimeistä rästiesseetä koululle sivuten muun muassa aiheita: "improvisaatioiden käyttäminen harjoitusprosessissa", "näyttelijä -  instrumentti vai artisti?" ja "miksi ja mihin ohjaajaa tarvitaan?" Lisäksi käsittelen vähän tekstin ja ohjaajan suhdetta sekä erilaisia tekstiharjotteita ja sitä, miten tekstin kanssa edetään harjoituksissa kohti esitystä. Edelleenkin kirjoittaminen ruotsiksi käy hitaasti, mutta lause ja ajatus kerrallaan. Menee aika paljon kahvia nyt!

No niin, sitten kun tämä on tehty, aion tehdä pitkän kävelylenkin, katsoa jonkun elokuvan ja huomiseksi varasin hierojan. En ole käynyt hierojalla moneen vuoteen! Viimeksi edellisen kerran Helsingissä asuessani vuonna 2013. On jo aikakin. Pääsisipä nyt jo heti!

Improvisaatioita sanomalehtien kanssa joulukuussa

Kevät!

Vitsi mikä kevätolo oli tänään! Vähän kuin lapsena, kun oli ekaa kertaa kesätarralenkkarit jalassa ja hiekka rapisi jalkojen alla ja pihalla hypittiin hyppynarua ja illalla mietittiin jotain oman luokan poikaa.

Paitsi ettei edes ole vielä kevät!

Tänään käväisi mielessä myös synkempi olotila, että mitä jos en koskaan löydäkään paikkaani tässä maailmassa (lue työelämässä) ja mitä jos jään ikuisuuksiksi työttömäksi, puhumattakaan että nyt löytäisin jotain teatterialan hommia. Kuukausi luppoaikaa ja ihan ansaittua lomaa valmistumisen jälkeen alkaa nyt selkeästi riittää ja aivot alkavat kaivata uutta haastetta. Aloin hätäpäissäni hakea kaikenmaailman toimistosihteerin töitä ja tarjota draamatyöpajoja vanhustenkoteihin. Pitäisi vielä vähän selkeyttää tuota omaa osaamisaluetta ja sitten päivittää kotisivut ja alkaa oikeasti miettiä, mihin suuntaan nyt tästä lähden. Toimistotyötkin kyllä vaihteeksi kiinnostelevat. Periaatteessa voisin vähän aikaa tehdä jotain ihan muuta kuin teatteria tai draamaa, tekisi ehkä hyvääkin? Rahakin olisi kiva juttu. Palkka? Saako joku sellaistakin?

Kuva ei liity mitenkään mihinkään paitsi että
se on otettu tasan vuosi sitten.

Mutta ensin nyt tuo etelän matka, sitten vasta alan tosissaan paneutua! Nyt vaan tämän pari viikkoa luen, kirjoitan ja sitten otan aurinkoa ja uin meressä ja luen vähän lisää.