Paluu arkeen

Pääsiäisenä koin lapsiperheidylliä, nukahdin tuhisevan ja kuorsaavan kissan viereen ja rapsuttelin koiraa. Tein hiekkakakkuja, pelasin sählyä ja väritin värityskirjaa nelivuotiaan kanssa ja illalla join valkoviiniä aikuisten kanssa.

Toisena iltana join "vähän" enemmän viiniä ja tapasin Helsingin tuttuja. Puolet Helsingin kavereista jäi väsymyksen ja orastavan flunssan takia näkemättä. Sinänsä harmi, koska täällä Vaasassa mulla ei vielä niin paljoa tuttuja ole.

Kiirastorstaina olin mallina käsilläseisontakuvauksissa Lintulahden tunnelissa. Kuvista tuli hyviä! Vähän olisin mielestäni voinut laittaa hiuksia ja naamaa hehkeämmäksi mutta kuvaaja ja assari olivat niin kylmissään, että kuva piti saada äkkiä pakettiin. Hauska kokemus, vaikka tulikin vähän vilu vähissä vaatteissa.

Lisäksi olin katsomassa Teatteri Takomossa (tämänhetkisessä suosikkiteatterissani) Teoreemaa. Hyvin saman tyyppistä "sekoilua", mitä itsekin tykkään tehdä lavalle. Esityksen jälkeen oli onnellinen olo, kun näyttelijät olivat niin pirun hyviä ja kokonaisuus oli ihanan kursailematon, assosiaatioihin ja lavalla oleviin persooniin luottava. Mitä sitten, jos esitys on vähän liian pitkä? Epätäydellisyys on vaan hyvä juttu ja liika hiominen ei välttämättä tee hyvää kokonaisuudelle. Liian hiotut ja viimeistellyt esitykset jättävät usein muovisen maun.

Täältä voi katsoa leffan, josta esitys on ottanut vaikutteita Tosin ilman tekstityksiä, mutta eipä tuossa nyt paljoa puhutakaan. Teorema