Sunnuntaina sain yllätysvieraan Vaasasta ja illalla olin kaverin kanssa katsomassa Amy-dokkaria. Vähän tuli sitä katsoessa tirkistelijäfiilis ja mietin, miksi tällainen dokumentti on tehty tai että miksi tulin katsomaan sitä. Toisaalta musiikki oli leffassa todella edukseen ja ihailtavan täysillä Amy on musiikkia tehnyt. Vielä enemmän kuin laulujen sanat, minua ihastuttivat laulujen sovitukset, koko Amyn musikaalisuus ja luonteva esiintyminen. En ole kauheasti Amyn musiikkia tietoisesti kuunnellut, mutta ei häntä nyt millään ole voinut olla kuulemattakaan.
 |
| Kaveri sanoi, että näytän siltä kuin olisin menossa gayfestareille. Vaihdoin myöhemmin illalla siniseen peruukkiin ja lisäsin oranssia huulipunaa. |
Maanantaina päätin, että en ole kipeä ja menin lenkille. En mä sitten kai ollut kipeä. Löysin myös ihan mahtavan ulkoilmakuntosalin Vantaanjoen rannalta! Kannatti lähteä urheilemaan, koska ei mulla nyt ole mitään flunssaoireita enää. Eilen sitten uskaltauduin balettiinkin. Kauhea kynnys mennä tanssitunneille näin monen päivän tauon jälkeen. Tänään sitten nykytanssia.
Olen kirjoittanut haparoivia ensirivejä lopputyöhöni. Viitisen sivua filosofista lätinää. Varmaan hyvin epätieteellistä jaaritusta, mutta jostain se on pakko aloittaa. Kai ne ajatukset jalostuvat kirjoittamalla. Edellisestäkin lopputyöstä varmaan työstäessä katosivat kaikki aluksi kirjoittamani, mutta toisaalta ilman alkua ei tule mitään. En kyllä ymmärrä, miksi lopputyön pitää olla niin lyhyt, 20-30 sivua vain! Humakissa kirjoitin 80-sivuisen lopputyön kansalasiaktivismista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti