Helsinkiin muuttamista puoltaa se, että tavallaan voin aloittaa tyhjältä pöydältä ja suunnitella opintoni vapaammin. Vaikka toisaalta tuntuu hassulta palata takaisin vanhoihin ympyröihin parin vuoden jälkeen. Täytyy löytää vanhan keskeltä uusia ympyröitä! Uskon kyllä, että löydän mielekkäitä projekteja. Helsingissä tulee varmasti myös käytyä enemmän teatterissa ja seurattua muiden tekemisiä. Käytyä museoissa, elokuvissa, tapahtumissa, baarissa... Toisin kuin täällä Vaasassa. Täällä elämä pyörii niin paljon vaan koulun ympärillä.
Juuri nyt on vähän kehäraakki olo. Ollut fyysisesti ja myös vähän henkisesti rankka kurssi, hirveän intensiivinen, hyvällä tavalla.
Toisaalta haikea olo. Opintojen loppu Vaasassa lähestyy, eivätkä asiat ehkä menneet ihan niin hyvin kuin oisivat voineet. Toisaalta on helppo olla jälkiviisas ja sanoa, että tekisin monta asiaa eri tavoin. Opinnot sinällään ovat edennet tänä vuonna kuin junan vessa, mutta mikäli olisin jaksanut olla sosiaalisempi ja seurallisempi jne., olisi koululla oleminen ja opiskelukin varmasti ollut helpompaa.
Mutta on kehitystä nytkin tapahtunut. Opiskelu ei ole ollut helppoa mutta luulen, että olen kuitenkin kasvanut ihmisenä paljon ja myös teatterintekijänä sen vuoksi ja sen ohella. Olen oppinut olemaan kiltimpi itseäni ja muita kohtaan ja olen oppinut ottamaan asioita kevyemmin ja vähemmän dramaattisesti. Asiat on osattava ottaa rennosti ja on koko ajan osattava mennä eteenpäin ja antaa virheitä anteeksi. On osattava kyseenalaistaa omat negatiiviset tunteet ja ne ajatukset, joista tunteet syntyvät. Koska omat ajatukset ja tulkinnat itsestä ja muista eivät ole koko totuus. Usein omat tulkinnat saattavat olla ihan päin persettä. On ihan turha jatkuvasti miettiä mitä muut ajattelevat sinusta koska sitä ei voi koskaan lopulta tietää. Pitää oppia aistimaan mitä itse haluaa ja mistä itselle tulee hyvä olo.
Olen siis oppinut ottamaan lungimmin ja sitä myöten saanut enemmän aikaiseksi ja opintoja suoritetuksi. Olen myös oppinut kyseenalaistamaan omia negatiivisia tunteita ja kääntämään ne ylösalaisin. Jos on mukava toisille, kyllä se joskus tulee takaisinkin mutta jos ei mitään anna, on ihan ymmärrettävää, että jää vähän erakoksi. En ole uskaltanut oikein heittäytyä sosiaalisesti täällä Vaasassa ja nyt en oikein enää jaksa muuttaa suuntaa. Mutta jos otan vaikka tavoitteeksi olla joka päivä edes hieman sosiaalisempi kuin edellisenä päivänä.
Kesällä olen sitten jo tosi sosiaalinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti