Sooloa pukkaa

Olen jo monta vuotta haaveillut soolon tekemisestä, mutta aina on tullut muuta projektia tilalle. Nyt siihen tarjoutui kuitenkin motiivi ja mahdollisuus, joten päätin tehdä soolon innoittajanani tämä, tämä  ja tämä. Nuo Ville Anderssonin teokset ovat muutenkin lähtökohtanani. Niin hienoja! Käykää tsekkaamassa täältä.

Jotenkin tuo kasvottomuus nyt kiehtoo. Yritän malttaa olla käyttämättä naamiota soolossani, koska naamiottomuus vapauttaa liikettä. Sen sijaan pyrin olemaan kasvoton. Kangas kasvoilla tanssiessa tulee tosin tosi paha olo, kun tasapainoaisti kärsii. Mutta kai siihenkin tottuu. Olispa sellainen kangas olemassa, että minä näen sieltä sisältä läpi mutta katsojat eivät näe minua!

Haluaisin nyt heti mennä tanssisalille heilumaan, mutta tämä pirun semiflunssa ja nämä pirun esseet!